Liikkuvan työelämän suositukset
Henkilöstöliikunnan barometrin tulokset antavat hyvän pohjan Liikkuvan työelämän suositusten tekemiseen. Suosituksissa on kolme tasoa, joista kullakin aktiivisuuden ja saavutettujen hyötyjen määrä kasvaa.
Liikkuvan työelämän suositukset -kuvio on vapaasti hyödynnettävissä. Lataa suositusgraafi käyttöösi pdf-tiedostona tai svg-tiedostona.
TASO 1: Liikunta kuuluu henkilöstöetuihin
Hyvä perustaso, joka aktivoi henkilöstöä käyttämään liikuntapalveluja. Liikunta kuuluu henkilöstöetuihin, minkä ohella tarjolla on liikuntaan aktivoivia tiloja ja välineitä. Lisäksi palveluista viestitään henkilöstölle. Työnantajalle ratkaisut ovat selkeitä ja usein helposti toteutettavissa. Etätyö ja työn luonne kannattaa huomioida ratkaisuissa.
Taloudellinen tuki: Henkilöstölle tarjotaan joustava rahallinen liikuntaetu
- Rahallinen tuki kannustaa henkilöstöä liikkumaan valitsemallaan tavalla.
- Lain mukaan työnantaja voi tukea työntekijän liikuntaa verottomana 400 eurolla vuodessa. Henkilöstöedun tulee olla tasapuolisesti tarjolla kaikille työntekijöille.
- Työnantaja voi antaa omistamansa tai leasing-vuokraamansa polkupyörän työntekijän käyttöön. Polkupyöräetu on verovapaa 1 200 euroon saakka vuodessa.
Tila- ja välineratkaisut: Henkilöstölle järjestetään tiloja ja välineitä liikkumiseen, esimerkiksi
- taukotiloissa on käytettävissä liikuntavälineitä
- työmatkaliikkumista helpottaa turvallinen pyöräpysäköinti sekä pukuhuone- ja pesutilat
Viestintä: Henkilöstölle kerrotaan tarjotuista eduista ja mahdollisuuksista.
- Viestintä on monikanavaista ja säännöllistä.
- Mitä aktiivisempaa viestintä on, sitä suurempi osa henkilöstöstä käyttää palveluja.
TASO 2: Liikunta kuuluu työpäivään
Tasolla 2 liikunta kuuluu myös työpäivän lomaan, ja liikunnallisilla teoilla ja tauoilla tuetaan palautumista, vireystilaa ja jaksamista. Ratkaisuilla parannetaan henkilöstön työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on, että yhä useampi osallistuisi liikuntatarjontaan. Tasolla 2 on tärkeää, että henkilöstöliikunnasta laaditaan suunnitelma.
Henkilöstö osallistetaan: Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa liikuntatarjontaan.
- Toiveita ja tarpeita voi kerätä avoimesti keskustellen tai hyvinvointikyselyillä.
- Osallistaminen lisää liikunta-aktiivisuutta.
Liikuntaa työn luonteen mukaisesti: Henkilöstön erilaiset työtehtävät vaativat erilaisia liikuntaratkaisuja.
- Esimerkiksi lisätään istumatyöntekijöiden aktiivisuutta ja parannetaan fyysisesti kuormittavaa työtä tekevien palautumista.
- Yhteistyö työterveyshuollon sekä työsuojeluvastaavien kanssa auttaa löytämään täsmäratkaisuja työn vaatimukset ja riskit huomioiden.
Suunnitelman laadinta: Laaditaan liikuntasuunnitelma tarpeiden ja toiveiden pohjalta.
- Riittää, kun rahallisen liikuntaedun ja tilojen tai välineiden rinnalla tarjoaa ainakin kaksi muuta liikunnallista palvelua. Näitä voivat olla esimerkiksi taukoliikunta, kampanjat tai työterveyshuollon kanssa sovitut liikunnalliset toimenpiteet.
- Toteutusta seurataan ja kehitetään palautteiden ja kokemusten avulla. Käytössä voivat olla myös esimerkiksi työterveyshuollon mittarit.
TASO 3: Liikunta kuuluu strategiaan
Kun liikunta on mukana strategiassa, se lisää organisaation aineetonta pääomaa. Tämä tarkoittaa, että yhteisöllisyys, ilmapiiri ja tuottavuus lisääntyvät ja työnantajakuva paranee. Tällöin saavutetaan liikunnan tuomien henkilökohtaisten työkyky-, terveys- ja hyvinvointihyötyjen lisäksi työyhteisöhyötyjä.
Tasolla 3 työhyvinvointia johdetaan, mikä tarkoittaa sitä, että johtaminen on ihmislähtöistä, henkilöstöä osallistetaan johtajavetoisuuden sijaan, esihenkilöitä valmennetaan ja työhyvinvoinnin edistäminen on suunnitelmallista. Johtamisen tyylillä on yhteys siihen, kuinka paljon henkilöstöliikuntaa tarjotaan ja kuinka aktiivisesti työntekijät siihen osallistuvat.
Johtamisen laatuun panostetaan: Henkilöstöliikunta on osa johtamista.
- Henkilöstöliikunnan suunnitelma pohjautuu organisaation strategiaan tai henkilöstöstrategiaan.
- Työyhteisö osallistetaan ja toiveita kuullaan. Työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa on aktiivista yhteistyötä.
- Johtoa valmennetaan liikunta- ja hyvinvointiasioihin.
- Liikunta kuuluu ja näkyy työyhteisön arjessa sekä puheissa että teoissa.
- Henkilöstön osallistumismotivaatio kasvaa, kun johto, esimiehet ja kollegat kannustavat.
Henkilöstöliikunnan barometri 2021
Henkilöstöliikunnan tukea ja aktiivisuutta on kartoitettu vuodesta 2002 alkaen. Vuoden 2021 barometri on järjestyksessään kymmenes. Kahdenkymmenen vuoden aikasarja luo ainutlaatuisen näkymän liikunnan toteuttamiseen osana työyhteisöjen toimintaa.
Henkilöstöliikunnan barometri uudistettiin palvelemaan Liikkuva aikuinen -ohjelman Liikkuva työelämä -kokonaisuutta. Barometri on Liikkuvan työelämän toimenpiteiden suunnittelun kannalta tärkeä työkalu, jonka avulla kartoitetaan liikunnan asemaa ja toteutusta työpaikoilla sekä seurataan muutosta.
Suurin muutos oli se, että barometriin lisättiin johtamisen laatua kartoittavia kysymyksiä, joita on aiemmin käytetty henkilöstötuottavuuden ja itseohjautuvuuden johtamisen tutkimuksissa.
MITEN LIIKKEELLE?
Buustia henkilöstöliikuntaan
Mietitäänkö teidän työyhteisössänne, mistä lähteä liikkeelle henkilöstöliikunnan kehittämisessä? Suomen Aktiivisin Työpaikka -kampanjassa haetaan vastauksia ja ratkaisuja henkilöstöliikunnan kehittämiseen.
Viisi ensimmäisenä kampanjaan mukaan ilmoittautunutta työyhteisöä jokaisesta maakunnasta pääsee ilmaiseksi tarkastelemaan monipuolisesti liikunnan johtamista, resursointia ja henkilöstön aktivointitoimenpiteitä. Se luo pohjan monipuoliselle ja tuloksekkaalle työhyvinvoinnin toteutukselle.
Hyödyntäkää siis nyt tilaisuutenne. Ehkä juuri teidän työyhteisö on pian Suomen Aktiivisin Työpaikka!
Henkilöstön hyvinvointi on rahaa -verkkotapahtuma
Tiistaina 24.5. järjestetyssä Etukeno-verkkotapahtumassa haettiin vastauksia siihen, miksi liikunta edelleen tuppaa olemaan alihyödynnetty keino parantaa sekä henkilöstön hyvinvointia että bisnestä. Tapahtumassa tutustuttiin myös käytännössä Liikkuvan työelämän suosituksiin ja miten niiden avulla lisätään henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä liikunnallisin keinoin.
Studiossa aiheesta olivat keskustelemassa henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä Ossi Aura, Sony Music Finlandin talous- ja henkilöstöjohtaja Olli Sjöström, terveyteen ja liikuntaan erikoistunut asiantuntija ja psykologi Anu Kangasniemi sekä tavallinen tolkun ihminen Eero Lesonen.
Mikäli et päässyt kuulolle tapahtumaan tai haluat vielä palata johonkin ohjelman puheenvuoroista ja keskusteluista, voit katsoa tapahtuman tallenteen ohesta.