Liikkuminen ja hyvä mielenterveys lisäävät työkykyä ja tuottavuutta

Yleinen

Viime aikoina on aiheellisesti keskusteltu työikäisten alenevasta fyysisestä kunnosta, liikkumattomuudesta sekä lisääntyvistä mielenterveyden häiriöistä. Kyse on erittäin merkittävästä asiasta – siitä, miten suomalaiset jaksavat tulevaisuudessa. Huoli koskettaa niin yksilöitä, työnantajia kuin koko yhteiskuntaa.

Työikäisistä 74 % ei liiku terveytensä kannalta riittävästi (Liikuntaraportti 2022). Tulevaisuus ei näytä paremmalta, koska heikentyvä fyysinen kunto näkyy myös peruskoululaisten Move!-mittauksissa sekä varusmiesten fyysisen kunnon tuloksissa. Koko väestön liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttavat vähintään 4,7 miljardin vuosittaiset kustannukset.

Huono kunto ja mielenterveyden häiriöt horjuttavat työkykyä

Suurimmat sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttajat ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Heikentyneellä mielenterveydellä on aivan yhtä lailla korkea hintalappu, 11 miljardia vuodessa (Mieli ry 2023).

Haasteena on, että fyysisesti huonokuntoiset sekä mielenterveyden häiriöistä kärsivät eivät jaksa työelämässä. Tästä seuraa työn tuottavuuden ja verotulojen lasku ja terveydenhuollon kustannusten nousu. Työkykyiset työikäiset ovat tärkeitä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi. He vastaavat työn tuottavuuden kasvusta, jonka avulla paikataan julkisen sektorin alijäämää. Ratkaisut edellyttävät yhteiskunnan panoksia, mutta myös työpaikoilla on mahdollisuus toimia tilanteen kohentamiseksi.

Työkykyä edistävät toimet osaksi työpaikan kulttuuria

Terveellisten elintapojen, kuten liikkumisen edistäminen työpaikalla parantaa fyysistä terveyttä, mielenterveyttä sekä koettua työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja (Ervasti, J. ym 2022). Näillä keinoilla on tutkitusti myös kustannusvaikuttavuutta. Työpaikoilla toteutetut terveellisten elintapojen teemaviikot ja kampanjat ovat hyviä tekoja, mutta optimaalista olisi, että työkykyä edistävät käytännöt kuuluvat työpaikan arkeen ja strategiaan. Ja niitä johdetaan. Tämä tuo pitkäjänteisyyttä ja luo pysyvää kulttuuria, jolla edistetään henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia.

Laadukkaat johtamiskäytännöt vaikuttavat sekä hyvinvointiin että tuottavuuteen. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös liikkumisen edellytyksistä huolehtiminen sekä muutkin kaikki asiat, jotka vaikuttavat terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin, ja niiden myötä myös tuottavuuteen.  

Lähteet

Ervasti, J. ym. 2022. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:7. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163779/VNTEAS_2022_7.pdf

Liikuntaraportti. OKM 2022:33  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164370