Tutkimus todistaa: Henkilöstön hyvinvointi on rahaa

Yleinen

Valtaosa eli 95 % työnantajista tukee henkilöstön liikkumista tavalla tai toisella. Iso osa valitsee keinoksi liikuntasetelit eli rahallisen tuen, jota jakaa 76 % työnantajista. Organisaatioissa siis ymmärretään liikunnan hyödyt yksilön terveydelle ja hyvinvoinnille.

Ongelma kuitenkin on, että 30 % työntekijöistä, joille annetaan liikuntaseteleitä, jättää hyödyn käyttämättä. Toinen ongelma on, että aivan liian usein työhyvinvointia ei osata johtaa. Tästä kertoo muun muassa se, että työtekijöitä ei kuulla: Vain noin puolet työntekijöistä kokee voivansa vaikuttaa työpaikallaan siihen, miten heidän liikkumistaan tuetaan. Johtamisen tyylillä on yhteys siihen, kuinka paljon henkilöstöliikuntaa tarjotaan ja kuinka aktiivisesti työntekijät siihen osallistuvat.

Liikkuva aikuinen -ohjelman teettämä Henkilöstöliikunnan barometri 2021 kertoo, mitä työnantajat ja työntekijät ajattelevat henkilöstöliikunnan merkityksestä ja sen nykyisestä asemasta omasta näkövinkkelistään katsottuna. Sen lisäksi barometrin pohjalta on luotu Liikkuvan työelämän suositukset. Ne antavat konkreettista apua ja neuvoja niille yrityksille, jotka haluavat kehittää tarjoamaansa henkilöstöliikuntaa ja varmistaa, että investointi on kannattava.

Hyödyt kasvavat tasolta toiselle

Barometrin pohjalta henkilöstöliikkuminen jaetaan kolmelle tasolle. Tasolta toiselle siirryttäessä työntekijöiden osallistumisaktiivisuus kasvaa ja samalla organisaation saamat hyödyt lisääntyvät. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että yhteisöllisyys, ilmapiiri ja tuottavuus lisääntyvät ja työnantajakuva paranee.

Ykköstasolla liikunta kuuluu henkilöstöetuihin eli työntekijöille tarjotaan liikuntaseteleitä tai vastaavia ja henkilöstölle järjestetään tiloja ja välineitä liikkumiseen. Lisäksi työntekijöille viestitään riittävästi olemassa olevista mahdollisuuksista.

Kakkostasolla liikunta kuuluu työpäivään. Silloin liikunnallisilla teoilla ja tauoilla tuetaan palautumista, vireystilaa ja jaksamista. On tärkeää, että liikunnasta tehdään suunnitelma ja henkilöstö pääsee osallistumaan sen laatimiseen.

Kolmostaso tarkoittaa, että liikunta kuuluu organisaation strategiaan eli se on osa yrityksen kulttuuria ja arvoja. Oleellista tällä tasolla on, että työhyvinvointia johdetaan ja esihenkilöitä valmennetaan asiaan.

Jo ykköstaso on hyvä, sillä se antaa henkilöstölle mahdollisuuden lisätä liikkumista. Kakkostaso lisää tutkitusti henkilöstön työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Kolmostaso puolestaan tuo hyötyjä koko organisaatiolle ja hyvinvointi näkyy työyhteisön arjessa.

Katso alta tallenne Henkilöstön hyvinvointi on rahaa -verkkotapahtumasta, jossa tutustuttiin Liikkuvan työelämän suosituksiin ja miten niiden avulla lisätään henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä liikunnallisin keinoin.