Hyvinvoiva henkilöstö on tuottavuuden moottori

Yleinen

Tuottavuuden perusta on osaavassa ja hyvinvoivassa henkilöstössä. Kun työhyvinvointia johdetaan suunnitelmallisesti, työn tuloksena syntyy innovaatioita, jotka tukevat talouskasvua. Henkilöstön fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutukset tiedetään, mutta liikkuminen on harvoin osa johdettua työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Liikkuminen on työelämässä uusi osaamisalue, jonka potentiaalia on vielä hyödyntämättä.

Työn tuottavuuden lisäämiseksi haetaan kiivaasti ratkaisuja. Tulevaisuuden talouskasvu nojaa yhä vahvemmin työhyvinvointiin ja osaamiseen. Tämä käy ilmi myös työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Työterveyslaitoksen laatimasta Työelämän tilannekuvia -katsauksesta (Haltia ym. 2024).

Korkean tuottavuuden yrityksillä on tiettyjä yhteisiä piirteitä. Ne tukevat oppimiskulttuuria, hyödyntävät henkilöstön osaamista ja digitalisaatiota, tekevät yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa ja saavat aikaan innovaatioita. Näille yrityksille on ominaista myös se, että työhyvinvointia ja osaamista johdetaan strategisesti – osana liiketoiminnan kehittämistä.

Työkyvyn perusta rapautumassa

Työntekijä, joka kokee voivansa hyvin, on luovempi, ratkaisee ongelmia tehokkaammin, syventyy työhönsä ja vahvistaa sosiaalisia suhteitaan työyhteisössä. On totuttu ajattelemaan, että suomalaiset ovat terveitä ja hyvinvoivia, mutta väestön terveys ja toimintakyky on ollut laskussa toistakymmentä vuotta. Keskeisinä syinä ovat elintapatekijät ja kansansairaudet. Kaksi kolmasosaa työikäisistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja mielenterveysongelmat ovat kasvussa.

Hyvinvointia tulee tukea yhteiskunnan tasolla, mutta sitä voidaan tukea myös työpaikoilla. Työpaikkojen tarjoamat ja toteuttamat elintapoihin kohdistuvat tukitoimet on todettu sekä vaikuttaviksi että kustannusvaikuttaviksi.

Parhaiden kaava

Vaikka suurin osa työpaikoista tunnistaa liikkumisen terveyshyödyt ja kannustaa siihen, potentiaalia on edelleen hyödyntämättä: lähes 90 prosenttia työntekijöistä voisi liikkua enemmän työnantajan tukemana. Liikkuminen parantaa unta, vireyttä, muistia ja keskittymistä, helpottaa palautumista, kohentaa mielialaa sekä vähentää tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Positiiviset vaikutukset ulottuvat myös yhteisöllisyyteen ja ilmapiiriin.

Vajaassa viidesosassa työpaikoista liikkuminen on osa työhyvinvoinnin kokonaisuutta, jota myös johdetaan. Nämä organisaatiot keräävät liikkumisen suurimmat hyödyt, ja investointi tuottaa tulosta. Kyseessähän on lopulta sama kaava kuin korkean tuottavuuden yrityksillä: työhyvinvoinnin strateginen johtaminen on avainasemassa.

Tarve uudelle osaamiselle

Työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti.  Työpaikkojen johdon ja esihenkilöiden taitoja työhyvinvoinnin johtamisessa tulisi vahvistaa – ja siten, että työhyvinvointi sisältää myös fyysisen aktiivisuuden ja palautumisen ratkaisut.

Lisäksi itse kukin tarvitsee perinteisen osaamisen lisäksi metataitoja, kuten itsensä johtamista, kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnista ja fyysisestä kunnosta. Nämä taidot parantavat työkykyä ja auttavat vastaamaan uusiin haasteisiin. Koska nämä metataidot kehittyvät jo ennen työelämää, ne tulisi huomioida kaikilla koulutusaloilla entistä paremmin.

Yhteisvaikutus ratkaisee

Koulutusorganisaatioiden ja koko yhteiskunnan rooli hyvinvoinnin lisäämisessä on tärkeä. Työpaikkojen ohella mukaan tarvitaan myös lukuisia työelämän toimijoita, jotta asian merkitys ja työhyvinvoinnin johtamisosaaminen kasvaa. Hyvinvoiva henkilöstö ei ole vain työkyvyn ylläpitämistä – se on strateginen investointi tulevaisuuden kilpailukykyyn.

Yhteiskunnan ja työelämän muutokset ovat syntyneet monen tekijän yhteisvaikutuksena. Sama pätee myös toisinpäin; talouskasvu ja hyvinvointi kohentuvat vaikuttavasti monen tekijän summana.

Kirjoittaja: kehittämispäällikkö Miia Malvela, Liikkuva aikuinen