Kaikki keinot käyttöön – työmatkaliikkumisen edistämisen mahdollisuudet työterveyshuollossa

Yleinen

Lähes puolella suomalaisista työntekijöistä työmatka on alle seitsemän kilometriä ja autoa käytetään lyhyilläkin matkoilla. Moni voisi siis kulkea työmatkansa kävellen tai pyöräillen ja se olisi mainio keino yhdistää liikunta arkeen.

Työmatkaliikuntaan kannustamisessa on edelleen parantamisen varaa. Lihasvoimin liikkuminen vähentää sairauspoissaoloja ja stressiä sekä lisää työkykyä. Tästä hyötyvät niin yksilö, organisaatio kuin yhteiskuntakin.

Jotta työmatkaliikkumista voidaan edistää, tarvitaan monen tason toimia. Työterveyshuollolla on tässä tärkeä rooli, sillä se pystyy vaikuttamaan sekä työntekijöihin että organisaatioihin.

Työterveyshuollolla on muutoksen tekijän mahdollisuus

Työterveyshuolto on asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on tukea työtekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja työkykyä sekä torjua ja ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia terveysvaaroja ja -haittoja. Suomessa laki edellyttää, että kaikki työntekijät ovat työterveyshuollon piirissä. Laki listaa palvelun minimivaatimukset, mutta työnantaja voi tarjota työntekijöilleen myös laajempia palveluja.

Monille tulee työterveydestä mieleen työntekijöille suunnatut terveystarkastukset ja sairauden hoitopalvelut, mutta näiden lisäksi työterveyshuollot antavat organisaatiolle tietoa asioista, jotka auttavat koko organisaation tasolla parantamaan työntekijöiden terveyttä ja työolojen terveellisyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa työpaikkaselvityksiä, kertyneen tiedon raportoimista, toimintasuunnitelman laatimista sekä terveyttä edistävää neuvontaa ja ohjausta.

Ohjausta yksilölle ja organisaatiolle – molempia tarvitaan

Vasta julkaistun tutkimuksen (Huttunen, 2022) mukaan työterveyshuolto keskittyy edistämään lähinnä yksilöiden työmatkaliikkumista, mutta työnantajiin ja organisaatioihin kohdistuvat toimet ovat melko harvinaisia.

Työterveyshuollon ammattihenkilöistä noin puolet (50,9 %) käsitteli työmatkojen kulkutapoja työterveystarkastuksissa tai -seurannassa. Silti työmatkaliikkumisen toimenpiteitä ei kirjata kovinkaan usein työntekijän terveyssuunnitelmiin. Yli 84 prosenttia vastaajista kirjasi asian vain silloin tällöin tai harvemmin. Suurin osa vastaajista oli myös sitä mieltä, ettei kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden seuraaminen ole riittävää. Avointen vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että työmatkaliikkumiseen liittyviä kirjauksia tehdään ja niiden toteutumista seurataan, jos työmatkaliikkuminen nähdään oleellisena keinona edistää asiakkaan terveyttä ja työkykyä.

Työnantajan kannattaa pyytää työmatkaliikkumista tukevia palveluita osaksi työterveyshuoltosopimustaan.

Työnantajia sen sijaan patistellaan melko harvoin edistämään työmatkaliikkumista omassa organisaatiossaan, vaikka työmatkaliikunta olisi helppo keino lisätä liikuntaa työntekijöiden arkeen ja parantaa sen avulla työkykyä. Työturvallisuuslaki edellyttää huolehtimaan muun muassa peseytymis- ja pukeutumistiloista, mikäli työhön liittyy esimerkiksi kemiallista altistumista. Niinpä työpaikkaselvityksissä keskitytäänkin arvioimaan sosiaalitilojen toimivuutta työn vaatimusten näkökulmasta, ei niinkään työmatkaliikkumisen näkökulmasta. Muut työmatkaliikkumista edistävät toimet jäävät vähemmälle huomiolle.

Hyvinvoinnin kiviä on vielä kääntämättä

Tulevaisuudessa työterveyshuoltojen olisi hyvä arvioida ja käsitellä työmatkaliikkumiseen liittyviä asioita enemmän osana työpaikkaselvityksiä, toimintasuunnitelmia ja muuta kanssakäymistä organisaatioiden kanssa. Ja jotta työterveyshuolto olisi toimivaa ja vaikuttavaa, täytyy tiedon liikkua ja vuorovaikutuksen toimia molempiin suuntiin. Työnantajan kannattaa pyytää työmatkaliikkumista tukevia palveluita osaksi sopimustaan, ja työterveyshuollon on tärkeä edistää niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin työmatkaliikkumista laaja-alaisesti.

Tutustu Sanni Huttusen pro gradu -tutkielmaan Työmatkaliikkumisen edistäminen työterveyshuollossa >