Mies ja nainen istuvat neuvottelupöydän ääressä edessään lomake ja kahvikupit.

HELPOSTI LIIKKEELLE TYÖPAIKALLA

Kun liikunnallisilla ratkaisuilla halutaan vaikutuksia, kannattaa työ käynnistää suunnitelman teolla.

selvitä aluksi tarpeet ja toiveet

Muutaman hengen työyhteisössä on helppo lähteä vain liikkeelle. Kaikki tuntevat toisensa ja työ on muutenkin mutkatonta. Vähän suuremmassa työyhteisössä suunnitelman teko kannattaa.

Mitkä ovat tarpeet työpaikallanne? Mitkä ovat henkilöstön toiveet? Näkyykö työterveyshuollon tilastoissa esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinongelmat? Onko vaaroja tai haittoja, joiden vähentämisessä liikunnalliset keinot toimisivat? Miten vaikutukset voi todentaa? Muun muassa näitä kysymyksiä on hyvä pohtia suunnitelmaa tehtäessä.

Henkilöstö ja työterveyshuolto mukana suunnittelussa

Lähtötilanteen selvitystyö onnistuu esimerkiksi henkilöstölle suunnatulla kyselyllä, riskikartoituksilla tai työterveyshuollon työpaikkakäyntien tai selvitysten perusteella. Yhteiseen suunnittelutyöhön kannattaa ottaa henkilöstö mukaan ja mielellään myös työterveyshuolto. Toimenpiteistä osa maksaa ja osa vaatii vain työpanosta. Onko työterveyshuollon sopimus sorvattavissa tavoitteen mukaiseksi? Löytyykö perusteluja työsuojelun näkökulmasta, jolloin sitoutuminen vahvistuu koko organisaation tasolla?

Kokemusten ja vaikutusten keruu

Sitten vain toteuttamaan. Ratkaisut rakentuvat tarpeiden ja toiveiden pohjalta. TOP 5 -listan kanssa pääsee alkuun ja tältä sivustolta löytyy ideoita lisää.

Ettei rutistus jäisi kertaluontoiseksi, kannattaa miettiä, miten kokemuksia ja vaikutuksia seurataan. Henkilöstöltä kannattaa kerätä palautetta ja kehittämisehdotuksia toiminnasta. Työnantajaa yleensä kiinnostaa, oliko liikkumiseen sijoitettu rahallinen ja ajallinen panostus kannattava. Vähentyivätkö esimerkiksi sairauspoissaolot tai koheniko henkilöstön hyvinvointi? Toiminnan vaikutusten arviointi ja palautteen kerääminen antavat osviittaa tulevaisuuden suunnitelmille.

Kuuluu kuvioon

Parhaimmillaan työkykyä tukevat liikunnalliset keinot ovat mukana työyhteisön strategiassa tai työkykyjohtamisen suunnitelmassa. Työkykyjohtamisen suunnittelussa auttavat eläkevakuutusyhtiöt.

näin homma etenee

Lähtötilanteen kartoitus

  • Työntekijöiden tarpeiden ja toiveiden selvittäminen
  • Tarvittaessa kysely tai muu selvitystyö, jolla selvitetään mikä on juuri teidän työyhteisönne lähtötilanne ja mihin kaivataan muutosta
  • Työtekijöille mahdollisuus esittää ehdotuksia ja ideoita

Yhteinen suunnittelu

  • Suunnittelutyö yhteistyössä henkilöstön kanssa
  • Mukaan tarvittaessa työterveyshuolto ja työsuojelu sekä mahdollinen liikuntapalvelun tuottaja

Suunnitelma

  • Yhteistyötahot, vastuut ja työnjako
  • Toimenpiteet
  • Budjetti
  • Tulosten vaikutusten seuraaminen
  • Toiminnan kehittäminen tulosten ja palautteen perusteella
  • Suunnitelman myötä työkyvyn edistäminen liikkumisen keinoin on liitettävissä osaksi organisaation strategiaa tai työkykyjohtamisen kokonaisuutta.

Työterveyshuollon rooli

  • Yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa toimenpiteet saadaan kohdennettua keskeisimpiin työkykyä uhkaaviin riskeihin ja sairauspoissaolojen syihin
  • Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tarpeen mukaan liikunnalliset ratkaisut niin ennaltaehkäisevään kuin kuntouttavaankin työhön

Työsuojelun mahdollisuudet

  • Vaarojen, haittojen ja riskien arvioinnissa on mukana työn kuormitus, henkilöstön työkyky ja työympäristö, joita kannatta tarkastella esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinterveyden näkökulmasta.
  • Työsuojelun toimintaohjelmassa on mukana työkykyä ylläpitävän toiminnan tarve ja suunnitelma sen toteuttamiseksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Työsuojelu voi toimia perusteluna liikunnallisille ratkaisuille koko organisaatiossa.