Mahdollista lain nimessä

Työpaikan lakisääteiset toimet kannattaa suunnata siihen, että vähennetään tyypillisimpiä sairauspoissaoloja. Näitä lakivelvoitteita ovat työterveyshuollon palvelujen järjestäminen ja työturvallisuusvastuu.

Mukaan työsuojelun toimintaohjelmaan

Koska tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat runsaasti sairauspoissaoloja, kannattaa vaarojen ja haittojen arvioinnissa kiinnittää huomioita tule-ongelmiin vaikuttaviin tekijöihin. Työsuojelun toimintaohjelman sisältö ja tavoitteet perustuvat juuri työpaikalla tehtyyn riskiarviointiin. Tällöin tule-ongelmien ratkomiselle on perustelu työsuojelun näkökulmasta.

Työsuojelun toimintaohjelman sisältö käsitellään yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa. Työsuojeluhallinnon sivuilla tyosuojelu.fi kerrotaan, mitä toimintaohjelmaan tulee sisällyttää.

TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS KOHDALLEEN

Työterveyshuollon kanssa tehtävät ennaltaehkäisevät sekä sairaanhoidon toimenpiteet kannattaa kohdentaa niihin sairauksiin, jotka aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja sekä suurimmat työkyvyttömyyseläkeriskit. Tämä tarkoittaa, että tyypillisessä suomalaisessa yrityksessä työterveyshuollon sopimukset kannattaa sorvata niin, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt vähenisivät.

Työterveyshuollon tavoitteet syntyvät yrityksen tarpeista, kuten työpaikkaselvityksistä ja niissä havaituista riskeistä, sairauspoissaolojen määristä ja diagnoosien jakaumista. Nämä yrityskohtaiset tarpeet kannattaa päivittää työterveyshuollon palvelujen kirjalliseen sopimukseen, samoin kuin vuosittain laadittavaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Siihen voidaan liittää varhaisen tuen malli.

Viritä varhainen tuki

Työkykyä uhkaaviin riskitekijöihin sekä poissaoloihin voidaan puuttua esimiehen ja työntekijän välisillä varhaisen tuen keskusteluilla. Varhaisen tuen mallin käynnistämiseksi yrityksessä on oltava määriteltyinä sairauspoissaolojen ilmoitus- ja seurantakäytännöt sekä puuttumisrajat, joiden täyttyessä esimies keskustelee työntekijän kanssa. Varhaisen tuen mallille ei ole asetettu tiettyä muotoa, mutta käytännössä se käsittää erilaisia organisaatiokohtaisia puuttumisrajoja.

Jos tule-sairaudet ja mielenterveyden ongelmat ovat haaste työnantajalle, ne kannattaa ottaa varhaisen puuttumisen kriteereiksi. Johto ja esimiehet tarvitsevat ohjeet ja koulutusta varhaisen puuttumisen keskusteluille. Työterveyshuolto on keskeinen taho varhaisen tuen mallin suunnittelussa. Lisäksi eläkevakuutusyhtiöt tarjoavat monipuolisesti koulutusta työkykyjohtamisessa.

MISTÄ SITÄ LIIKUNTAA SAA?

Liikkuminen, kuten lihaskuntoharjoittelu, on yksi keino ennaltaehkäistä ja hoitaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Samoin terveelliset elintavat vähentävät tyypillisiä sairauspoissaoloja. Kaikki työterveyshuollot eivät välttämättä pysty tarjoamaan konkreettista liikunnallista toimintaa tai liikuntaneuvontaa, jolloin palvelun voi joutua hankkimaan toiselta toimijalta.

Tältä sivustolta löytyy tietoa, miten monin keinoin työnantaja voi kannustaa liikkumaan. Maksuttomia ja edullisia ratkaisuja on olemassa.

Yksityiset liikuntapalveluntuottajat sekä liikunta- ja urheiluseurat tarjoavat monenlaista liikuntaa. Lisäksi useissa kunnissa on tarjolla liikuntaneuvontaa eli tukea liikkumisen aloittamiseen.

Työnantajan lakisääteiset velvollisuudet ja oikeudet

Kun nimi on paperissa

Kun työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuksen, käynnistyvät samalla työlainsäädännön oikeudet ja velvoitteet molemmille osapuolille.

Työntekijä on vastuussa omista elintavoistaan sekä siitä, että pitää yllä toimintakykynsä. Hänen on huolehdittava työkykyisyydestään, jotta voi suoriutua työtehtävistään turvallisesti terveyttään vaarantamatta. Henkilöstöllä on myös velvollisuus edistää turvallista ja terveellistä työympäristöä sekä osallistua yhteistoimintaan.

Työantajalla on kokonaisvastuu

Työnantajalla (johto, esimiehet, henkilöstövastaavat) on kuitenkin kokonaisvastuu turvallisesta ja terveellisestä työstä sekä työympäristöstä. Työnantajan tulee selvittää, mitä haittoja ja vaaroja työpaikalla on ja laadittava suunnitelmat, miten ne poistetaan tai niiden vaikutukset vähennetään. Työnantajalla on velvollisuus jatkuvasti tarkkailla työympäristöä, työturvallisuutta sekä jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia.

Työn kuormituksen kokeminen on yksilöllistä. Suunnitellessaan työtehtäviä työnantajan tulee ottaa huomioon myös työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormituksesta ei aiheudu työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle haittaa tai vaaraa.

Työsuojelun yhteistoiminta

Työnantajan vastuulla on järjestää työsuojelun yhteistoiminta ja mahdollistaa työsuojeluorganisaation järjestäytyminen sekä sen toiminta. Työsuojelu on järjestettävä yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti kymmenen työntekijää, mutta pienempiinkin yrityksiin työsuojelutoiminta voidaan organisoida.

Työsuojelutoiminnan tavoitteena on, että työntekijät voivat työssä hyvin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Työsuojelun tulisi kattaa työn organisoinnin, työolojen, sosiaalisten suhteiden sekä työympäristön vaikutukset työntekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

Työterveyshuolto

Työnantajalla on vastuu järjestää työterveyshuolto, kun yrityksessä työskentelee vähintään yksi työsuhteessa oleva työntekijä. Työnantajalla on oikeus määrätä työterveyshuollon sisällöstä, toteutustavasta sekä työterveyshuollon palveluihin käytettävistä resursseista.

Työnantajan tulee neuvotella työterveyshuollon toteuttamisesta yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Yhteistoiminta toteutetaan tyypillisesti työsuojelutoimikunnan kokouksessa. Työsuojeluvaltuutettu, yksittäinen työntekijä tai työsuojelutoimikunta voivat esittää ehdotuksia, kuinka työterveyshuoltoa voidaan kehittää.