Työpaikat kannustavat liikkumaan – huipputulokset ovat askeleen päässä
Suomalaiset työpaikat panostavat yhä enemmän henkilöstöliikuntaan. Suunnitelmallisuuden lisääminen toisi merkittäviä lisäetuja, joita vain kuudesosa työpaikoista hyödyntää täysimääräisesti.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää työkyvyltään heikentyneisiin työntekijöihin. Rahallisten kannustimien lisäksi yhteisöllisyys ja mahdollisuus osallistua suunnitteluun lisäävät osallistumisaktiivisuutta. Liikkuminen on työelämän uusi osaamisalue, jonka potentiaalia ei ole vielä täysin hyödynnetty. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta Henkilöstöliikunnan barometrista.
Investoinnit kasvavat – työsuhdepyörän suosio nousussa
Työnantajat investoivat henkilöstön liikkumiseen vuonna 2023 keskimäärin 343 euroa työntekijää kohden vuodessa. Kahta vuotta aiemmin summa oli 247 euroa. Selvästi suosituin tukimuoto vuonna 2023 oli verovapaa liikuntaetu, jota tarjosi henkilöstölleen 89 % työnantajista. Lisäksi usein tarjottuja tukimuotoja olivat liikuntakampanjat ja -tapahtumat (69 %), työpaikan liikuntavälineet (60 %) sekä hyvinvointikoulutukset (58 %). Työsuhdepyörän suosio on kasvanut merkittävästi: vuonna 2021 sen tarjosi 15 % ja vuoden 2023 lopulla jo 42 % työnantajista.
Parempaa työkykyä täsmäratkaisuin
Kolmasosa palkansaajista hyödyntää työnantajan tukemia liikuntamahdollisuuksia vähintään kerran viikossa. Työkykynsä heikoksi arvioineista kuitenkin noin puolet ei osallistu työnantajan tukemaan liikuntaan lainkaan. Lisäksi fyysisesti kuormittavaa työtä tekevien ja etätyöntekijöiden tarpeet jäävät usein huomiotta, vaikka heidän työkykynsä tukemisella voisi olla merkittäviä vaikutuksia. Kohdennettuja ratkaisuja voisi kehittää yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Valtaosa palkansaajista olisi valmis lisäämään liikkumistaan, jos työnantajan tarjoamat keinot olisivat heille sopivia.
Yhteisöllisyys ja toiveiden kuuleminen motivoivat
Valtaosa palkansaajista olisi valmis lisäämään liikkumistaan, jos työnantajan tarjoamat keinot olisivat heille sopivia. Rahallisten kannustimien lisäksi osallistumista tukee yhteisöllinen liikunta sekä mahdollisuus tulla kuulluksi ja osallistua suunnitteluun. Tällä hetkellä vain noin puolet palkansaajista voi antaa palautetta henkilöstöliikunnan kehittämisestä.
Liikkuminen osaksi työhyvinvoinnin johtamista
Vaikka henkilöstön fyysisen aktiivisuuden hyödyt tunnetaan ja tarjontaa löytyy, liikkuminen on harvoin osa johdonmukaista työhyvinvoinnin strategiaa. Vain 14 % työpaikoista kytkee henkilöstöliikunnan osaksi työhyvinvoinnin johtamista. Näissä organisaatioissa liikunnan hyödyt näkyvät selkeimmin: aktiivinen osallistuminen parantaa työntekijöiden hyvinvointia, vahvistaa työilmapiiriä ja lisää tuottavuutta.
Julkinen sektori erottuu edukseen
Julkinen sektori ja suuret organisaatiot erottuvat edukseen henkilöstöliikunnan suunnitelmallisessa johtamisessa. Näissä työpaikoissa liikunnan mahdollisuudet hyödynnetään tehokkaasti osana työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Suunnitelmallisuus onkin avainasemassa, kun liikunnan hyödyt halutaan maksimoida.
Pienin parannuksin priimaa
Liikkuminen on työelämän uusi osaamisalue, jonka potentiaalia ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Työpaikkojen tarjoamat ja toteuttamat elintapoihin kohdistuvat tukitoimet on tutkitusti todettu sekä vaikuttaviksi että kustannusvaikuttaviksi.
Suomalaisten työpaikkojen lähtökohta ja asenne liikkumista kohtaan ovat hyviä. Hyvän pohjatyön päälle on helppo rakentaa lisää. Pienillä toimenpiteillä ja suunnitelmallisuudella voidaan parantaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että organisaation kilpailukykyä.
Henkilöstöliikunnan barometri 2023
Henkilöstöliikunnan barometri kartoittaa henkilöstöliikunnan tilaa ja kehitystä Suomessa. Vuoden 2023 lopulla toteutettuihin kyselyihin vastasi 301 työnantajaa ja 1 124 palkansaajaa. Henkilöstöliikunta kattaa työmatkaliikunnan, työpäivän aikaisen liikkumisen ja työnantajan tukeman vapaa-ajan liikunnan.
Kirjoittajat
Miia Malvela ja Tuomas Häkli
