entäpä, jos ei istutakaan
On runsaasti työtehtäviä, joita voi hoitaa vain istuen. Mutta usein istuminen on vain tapa. Ja tavat istuvat tiukassa. Kuka kehtaa olla erilainen, jos kukaan muu ei nouse ylös?
JOHTO JA ESIMIEHET MUUTOKSEN KÄYNNISTÄJINÄ
Kun käytäntöjä uudistetaan, tarvitaan työhön mukaan johto ja esimiehet. Heidän esimerkkinsä kertoo siitä, jääkö istumisen vähentäminen vain juhlapuheeksi vai toteutetaanko sitä oikeasti työpaikalla. Tauotetaanko istumista palavereissa tai yhteisissä hetkissä, ja miten asia on esillä esimerkiksi kehityskeskustelussa tai perehdytyksessä. Onko taukoliikunta intomielisten hömppää vai yhteisesti sovittu tapa ja samalla keino parantaa työkykyä?
Kulttuuri muuttuu yhteistyöllä
- Sopikaa ja ideoikaa työpaikallanne yhdessä, kuinka istumista voidaan vähentää ja istumisjaksoja tauottaa. Ideointiin kannattaa ottaa mukaan henkilöstö, johto ja esimiehet. Mahdollisesti myös työterveyshuolto sekä työturvallisuus- ja työsuojeluhenkilöt.
- Istumisen määrää kannattaa tarkastella vaarojen ja haittojen arvioinnin yhteydessä, koska runsas istuminen voi mm. lisätä tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaoloja. Ratkaisut käsitellään tällöin työsuojelun yhteistoiminnassa.
- Työpaikan fyysiseen ympäristöön kannattaa panostaa. Esimerkiksi kalusteita uusittaessa kannattaa tutustua, mitä kaikkea on tarjolla niin taukotilaan, kokoustilaan kuin työpisteillekin. Entä millaiset ratkaisut sopisivat etätyötä tekeville. Parhaimmillaan fyysinen ympäristö jo itsessään kannustaa vähentämään runsasta istumista ja pitämään aktiivisia taukoja sekä työpisteillä että lounas- ja kahvitaukojen aikana.
- Kun yhteisistä toimintatavoista on sovittu, on johdon ja esimiesten tehtävänä vaalia niiden toteutumista yhdessä henkilöstön kanssa. Varmistakaa vielä vakuutusasiat, sillä esimerkiksi etätyön vakuutuskäytännöt poikkeavat työpaikalla tehtävästä työstä. Lisävakuutukselle voi olla tarve.
- Johto, työnantajat, esimiehet – kannustakaa henkilöstöä myös työmatkaliikkumiseen kävellen tai pyörällä.
Ratkaisuna aktiiviset tauot
Istumme elinkautista – jopa vapaaehtoisesti. Ei istumisessa sinänsä mitään pahaa ole, mutta liika on liikaa. Suomalaiset aikuiset viettävät valtaosan päivästään istuen tai maaten, eikä tähän ole laskettu mukaan nukkumisaikaa.
Koska istumme paljon, mahdollisuuksia istumisen vähentämiseen on runsaasti. Istuvan työn passiivisuutta voi ratkaista hyvällä työskentelyergonomialla tai seisomatyöpisteillä. Ehdottomasti paras keino on kuitenkin tauottaa istumista aktiivisesti liikkumalla.
Erityisessä riskiryhmässä alaselän sairauksille ovat työntekijät, jotka istuessaan altistuvat myös tärinälle. Etenkin heille on tärkeää, että istumista on mahdollista tauottaa aktiivisesti liikkumalla.
Faktoja istumisesta
- Suomalaiset aikuiset viettävät päivästään ¾ istuen tai maaten, eikä tähän ole laskettu mukaan nukkumisaikaa (Kunnonkartta 2018). Emme istu yksin, sillä ongelma on sama lukuisissa muissakin maissa.
- Istumisen vähentäminen koskee jokaista suomalaista, sillä myös yleiset liikuntasuositukset täyttävät henkilöt istuvat yhtä paljon kuin liikunnallisesti passiiviset ihmiset.
- Työssäkäyvistä 2,6 miljoonasta ihmisestä suurin osa eli 1,7 miljoonaa tekee lähitulevaisuudessa pääasiassa istumatyyppistä työtä.
- Haitallisinta on pitkään kestävä yhtäjaksoinen istuminen, joka vaikuttaa epäsuotuisasti aineenvaihduntaan, painoon, verenkiertoelimistöön, verensokeriin ja veren rasva-arvoihin, passivoi lihaksia, lisää tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia, laskee vireyttä ja mielialaa sekä lisää unihäiriöitä. Näitä terveyshaittoja ei poista edes säännöllinen liikuntaharrastus.
LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA
Suositukset istumisen vähentämiseksi
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut yhteistyössä UKK-instituutin kanssa oppaan nimeltä Istu vähemmän – voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen.