Rullalautailija, pyöräilijä ja kaksi kävelijää ylittävät suojatietä.

Työmatka, paras liikematka

Lähes puolella suomalaisista työntekijöistä työmatka on alle seitsemän kilometriä. Työpaikalle kulkeminen pyörällä tai jalan on yksi tehokkaimmista tavoista yhdistää liikkuminen ja työ.

Työmatkaliikkuminen näkyy yrityksessä viivan alla

Työnantajan näkökulmasta ei ole yhdentekevää, kuinka työntekijät kulkevat työmatkansa. Lihasvoimin liikkuminen vähentää sairauspoissaoloja ja stressiä sekä lisää työtehoa. Silti moni työpaikka tarjoaa työntekijöilleen autopaikkoja ja menettää näin mainion tilaisuuden vaikuttaa heidän terveyteensä.

Kävely ja pyöräily ovat potentiaalisia vaihtoehtoja varsinkin lyhyillä työmatkoilla. Tällä hetkellä 47 % työmatkalaisista käyttää henkilöautoa jo hyvin lyhyillä, 1–2 kilometrin pituisilla matkoilla. Tästäkin lyhyemmillä, alle 1 kilometrin työmatkoilla jopa neljännes kulkee henkilöautolla. Potentiaalia työmatkakävelyyn ja -pyöräilyyn siis todellakin on.

Lue miten esimiehenä voit vaikuttaa työmatkoihin >

KATSO TALLENNE ETUKENO-VERKKOTAPAHTUMASTA

Verkkotapahtumassa Työmatkaliikkuminen on hukattu mahdollisuus selvitettiin, miksi työnantajan on viisasta tukea sitä, että työmatkat taittuvat lihasvoimin sen sijaan, että töihin hurautetaan omalla autolla.

Innovaatiojohtaja, sarjayrittäjä ja tietokirjailija Henkka Hyppönen pohti puheenvuorossaan, voiko työntekijän saada tekemään itsensä kannalta parempia valintoja.

Terveisensä tapahtumaan toi myös liikenneministeri Timo Harakka.

Tapahtuman tallenteen löydät ohesta.

ympäristövastuu ja työmatkat

Kun ympäristövastuullinen yritys tai organisaatio pyrkii parantamaan työpaikan hiilijalanjälkeä ja käyttämään luonnonvaroja viisaasti, tarkastelun kohteeksi nousee myös työmatkat. Työmatkaliikenteen hiilidioksidipäästöt muodostavat merkittävän osan työpaikkojen hiilijalanjäljestä. Yksityisautolla kuljettavat työmatkat muodostavat noin 11 % kaikesta kotimaan liikenteen päästöistä.

Ympäristövastuullinen yritys tuntee ympäristövaikutuksensa ja kantaa vastuunsa ympäristökuormituksestaan. Tätä arvostavat niin asiakkaat, sidosryhmät kuin työntekijätkin. Ympäristöasiat voivat olla merkittävä kilpailutekijä ja keino erottua muista yrityksistä. Työntekijöitä kannattaakin kannustaa aina tilanteen salliessa kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteen käyttöön.

esimies, voit vaikuttaa työmatkoihin monella tapaa:

Kun työntekijät käyttävät työmatkoihinsa joukkoliikennettä, saadaan säästöjä, koska pysäköinnin määrää voidaan vähentää. Myös mielikuva yhteiskuntavastuullisena yrityksenä vahvistuu. Samalla vaikutetaan myös työntekijöiden liikunnan määrään, sillä joukkoliikenteen käyttäjä ottaa vuorokaudessa noin 2000 askelta enemmän kuin autoilija. Tämä vastaa noin puolen tunnin kävelylenkkiä.

Työnantaja voi kannustaa henkilöstöä käyttämään joukkoliikennettä esimerkiksi tarjoamalla työsuhdematkalippuja.
Työnantaja voi maksaa joukkoliikennelipun joko kokonaan tai osittain. Se, millä tavalla työsuhdematkalipun voi hankkia työntekijöille, vaihtelee kaupungeittain. Oman alueen paikallisesta tarjonnasta kannattaa kysyä alueen joukkoliikenteen järjestäjältä.

Lisää aiheesta

Polkupyöräedussa kyseessä on työnantajan omistaman tai leasing-vuokraaman polkupyörän antamisesta työntekijän käyttöön. Polkupyöräetu on verovapaa 1200 euroon saakka vuodessa. Työntekijä voi käyttää polkupyörää myös yksityisajoihin vapaa-ajallaan, mikä on omiaan lisäämään liikuntamäärien tavoittamista. Työnantaja ei voi antaa pyörää suoraan työntekijän omistukseen. Työntekijä ei siis voi käydä ostamassa pyörää itselleen ja laskuttaa työnantajaa kuittia vastaan.

Lisää aiheesta

Työpäivän aikana tehtävät työasiointimatkat saattavat aiheuttaa sen, että työntekijän on tultava töihin omalla autolla.

Työasiamatkoille lainattavat pyörät ja autot vapauttavat työntekijät valitsemaan omien työmatkojensa kulkutavan vapaammin. Kaupunkialueella työasiointipyöräily on nopeaa, se vähentää ilmastonpäästöjä ja säästää parkkimaksuissa. Pyörä on kaupungissa usein nopein kulkupeli alle viiden kilometrin matkoilla. Asiakaskäynnit ja lounasreissut voi kulkea näppärästi pyörällä, tai ehkä mieluummin sähköpyörällä, ettei tarvitse hikoilla. Tavaroiden kuljetukseen sopii kuormapyörä. Työasiointipyörän voi tarjota työntekijöille käyttöön myös vapaa-ajalla.

Firman logo ja värit polkupyörässä tuovat esille organisaatiota ja antavat siitä hyvän kuvan. Sähköpyöriä hankittaessa kannatta selvittää, mitä ominaisuuksia työntekijät toivovat pyöriin. On myös varmistettava, että pyörille on latausmahdollisuus. Pyörien ja latauslaitteiden kunnossapidosta kannattaa sopia esimerkiksi kiinteistöhuollon kanssa. Pyöriin on mahdollista hankkia pyörälaukut ja korit tavaroiden kuljetusta varten. Suurempaa kuljetustarvetta varten voi hankkia pyöräkärryjä. Lainattavat pyöräilykypärät ja valot ovat myös viisas hankinta.

Suomessa järjestetään useita valtakunnallisia kampanjoita, joihin osallistumalla voi kannustaa työntekijöitä fyysisesti aktiiviseen työmatkaliikkumiseen ja vaikuttaa asenteisiin. Työpaikalla voi kampanjoihin liittyen järjestää kisoja, joiden palkintoina voi jakaa esimerkiksi heijastinliivejä tai pyörävaloja.

Työmatkaliikkumiseen liittyviä valtakunnallisia kilpailuja ovat muun muassa Kilometrikisa kesäkaudella sekä Talvikilometrikisa kevätkaudella. Kilometrikisat ovat yritysten, työyhteisöjen ja seurojen välisiä kilpailuja, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ja kartuttavat oman joukkueensa kilometrisaldoa. Kilometreiksi voi kirjata paitsi työmatkoilla kertyneet matkat, myös vapaa-ajan pyöräilyt. Valokuvakisa kannustaa ottamaan työmatkalta kuvia ja jakamaan niitä muille.

Valtakunnallisia kampanjoita ovat muun muassa

  • Pyöräilyviikko toukokuussa
  • Pyörällä töihin -päivä toukokuussa
  • Liikkujan viikko 16.–22.9.
  • Auton vapaapäivä 22.9.
  • Kimppakyytipäivä syyskuussa
  • Heijastinpäivä 1.10.

Jos työntekijöitä haluaa kannustaa työmatkaliikkumiseen, kannattaa ensitöikseen järjestää sosiaali- ja säilytystilat kuntoon. Ilman asianmukaisia tiloja kannusteet ja kampanjat välittävät hyvin ristiriitaista viestiä työpaikan arvoista. Tutkimuksen mukaan työntekijät arvostavat siistejä ja riittäviä suihku-, pukeutumis- ja säilytystiloja. Ja jos työmatkaliikkujien vaatteiden vaihtaminen ja suihkussa käyminen sisältyvät työaikaan, kannustaa se vielä useampaa liikkumaan lihasvoimin.

Liikunnallista työmatkaa varten tarvitaan paikka, jossa kuivata ja säilyttää ulkoiluvaatteita työpäivän ajan. Vaatteiden lisäksi säilytystilaa tarvitaan mahdollisesti myös kypärää tai vaikka pyörälaukkua varten. Pyörällä tai kävellen töihin tulevista yli puolet haluaa peseytyä työpaikalla, joten mahdollisuus peseytyä ja säilyttää pyyhettä, pesuaineita ja muita hygieniatuotteita työpaikalla auttaa valitsemaan aktiivisen työmatkan. Suihkun jälkeen olisi hyvä olla mahdollisuus hiustenkuivaimen käyttöön sekä meikkaamiseen.

Autojen pysäköinti on kallista ja se vaatii paljon tilaa. Pyöräpysäköintiä on mahdollista kehittää suhteellisen pienillä ja edullisillakin toimilla. Pyöräparkki kannattaa sijoittaa lähelle sisäänkäyntejä, jolloin niiden käyttäminen on helppoa. Jos suurilla tonteilla pyöräpysäköintiin ohjataan vielä liikennemerkein, löytävät työpaikalla vierailevat asiakkaat/yhteistyökumppanit myös pyöräparkin helposti.

Laadukkaassa pyöräparkissa on kiinnitetty huomiota telineisiin. Ainakin osan telineistä olisi hyvä olla katettuja tai pyöräpysäköinti voisi mahdollisesti olla jopa sisätiloissa. Telineiden tulisi mahdollistaa pyörän lukitsemisen rungosta, jotta työpäivän aikaisilta varkaiden vierailuilta voidaan välttyä. Työmatkapyöräilijä arvostaa lisäksi tarjolla olevia pyörän huoltamiseen tarkoitettuja välineitä, kuten jalkapumppua tai perustyökaluja. Sähköpyörien yleistyessä myös pyörän latausmahdollisuus on hyvä ottaa huomioon.

Suuremmat yritykset voivat harkita liikkumissuunnitelman teettämistä työmatkoihin erikoistuneelta konsulttiyrityksellä. Kaiken kokoisten yritysten on mahdollista myös hyödyntää omatoimisesti Viksu-työkalua, jonka avulla voi laatia yrityskohtaisen liikkumissuunnitelman. Lisäksi Viksu-työkalun avulla voi arvioida ja raportoida suunnitelman toteutumista, kustannuksia sekä vaikutuksia.

Liikkumissuunnitelmaan kirjataan, millaisia konkreettisia toimenpiteitä työpaikalla tehdään, jotta ympäristöystävällinen ja aktiivinen työmatkaliikkuminen lisääntyy. Pohdittavia asioita ovat esimerkiksi, kuinka pyöräpysäköintiä ja sosiaalitiloja kehitetään, miten liikkumisen turvallisuutta parannetaan, sekä millaisia kampanjoita, kannusteita ja tiedotusta ideoidaan.