vähän käytetty mahdollisuus henkilöstön liikkumisen lisäämisessä
Työterveyshuolto voisi olla yksi parhaista kumppaneista organisaation liikkumisen edistämisessä, kun yhteistyön painopiste siirretään oireiden hoitamisesta hyvinvoinnin rakentamiseen.
Työterveyshuolto kohtaa arjessaan juuri ne ihmiset, jotka eniten hyötyisivät pienestäkin lisäliikkeestä, paremmista palautumisen taidoista tai arjen aktiivisuudesta. Työterveyshuollolla on osaamista, työkaluja ja palveluja, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi henkilöstön hyvinvointiin jo ennen kuin ongelmat syntyvät.
Monessa organisaatiossa työterveyshuolto näyttäytyy ennen kaikkea sairauksien hoitajana. Yli puolet työnantajista tekee jonkinlaista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Yllättävän monilla yhteistyö ei kuitenkaan tarkoita, että asiasta olisi jollakin tavalla tarkemmin sovittu työterveyssopimuksessa tai toimintasuunnitelmassa.
Ennaltaehkäisy ei ole ylimääräinen kustannuserä, vaan investointi
Ennaltaehkäisevät palvelut voivat olla yllättävän kustannustehokkaita. Pienetkin teot, kuten liikkumisen ohjaus, yksilöllinen neuvonta, työkyvyn riskien tunnistaminen tai aktiivisuutta tukevat interventiot, voivat vähentää sairauspoissaoloja, tukea työkykyä ja lisätä henkilöstön elinvoimaa.
Kyse ei ole välttämättä isosta ja kalliista palvelupaketista, vaan oikeista sisällöistä, oikea-aikaisesta tuesta ja yhteisestä tahtotilasta.
Mitä jos tarkastelisitte nykyistä työterveyssopimustanne uusin silmin?
- Hyödynnättekö työterveyden ennaltaehkäisevät palvelut sopivilta osin?
- Sisältyykö yhteistyöhön tukea liikkumisen lisäämiseksi etenkin niille, jotka sitä eniten tarvitsevat?
- Onko sopimuksenne enemmän kustannus vai voisiko siitä tulla investointi henkilöstön hyvinvointiin ja työkykyyn?

Mitä kannattaa huomioida työterveyden ennaltaehkäisevässä yhteistyössä?
Kun tavoitteena on vahvistaa työkykyä ja lisätä henkilöstön liikkumista, kannattaa katse kohdistaa sinne, missä vaikutus on suurin. Suomessa mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittävän osan sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkeriskeistä. Siksi myös työterveysyhteistyön painopisteiden kannattaisi tukea niiden ehkäisyä.

Työterveyshuollon tavoitteet muodostetaan organisaation omasta arjesta, kuten työpaikkaselvityksistä ja niissä havaituista riskeistä, sairauspoissaolojen määristä ja diagnoosien jakaumista. Kun nämä havainnot tuodaan osaksi kirjallista työterveyssopimusta ja vuosittaista toimintasuunnitelmaa ja toiminnalle asetetaan tavoitteet, joita seurataan ja arvioidaan, yhteistyö muuttuu konkreettiseksi ja vaikuttavaksi.
Pienillä sopimusteknisillä valinnoilla voidaan luoda iso muutos: enemmän ennakointia ja parempaa työkykyä sekä henkilöstö, joka voi liikkua, palautua ja voida paremmin koko työuransa ajan.
Tutustu suosituksiin: Työterveyshuollon ja työnantajien yhteistyö työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi (Suomi liikkeelle -ohjelma 2025)