Kuvassa nainen istuu sup-laudan päällä käsissään mela, jonka hän on nostanut päänsä päälle.

Vapaa-ajan liikunta on työkyvyn tukipilari

Vapaa-ajan liikunta ei ole pelkkää harrastamista, vaan se on palautumista, vahvistumista ja jaksamisen rakentamista, josta hyötyvät kaikki: sekä työntekijä itse, hänen perheensä ja läheisensä että koko työyhteisö.

Mitä johto ja HR voivat tehdä?

Vapaa-ajan liikuntaa ei voi määrätä, mutta sitä voi tukea. Työnantajalla on monia keinoja madaltaa kynnystä ja kannustaa liikkumaan:

  • Tarjotkaa liikuntaetuja. Verovapaa liikuntaetu (jopa 400 €/vuosi) on konkreettinen ja eniten hyödynnetty tapa tukea henkilöstön aktiivisuutta.
  • Mahdollistakaa jousto. Liikunta onnistuu helpommin, kun työajanjoustot tukevat arjen rytmiä.
  • Viestikää arvoista. Kun organisaatio puhuu liikunnan puolesta, se kertoo, että hyvinvointi on tärkeää myös työajan ulkopuolella.
  • Yhdistäkää liikunta yhteisöllisyyteen. Yhteiset treenit, lajikokeilut, haasteet tai tapahtumat voivat olla juuri se kipinä, joka saa liikkeelle.
  • Tukekaa aloittamista. Matalan kynnyksen vaihtoehdot ja kannustava ilmapiiri auttavat niitä, joille liikkuminen ei ole vielä osa arkea. Jakakaa tietoa mahdollisuudesta mennä liikuntaneuvontaan. Tarjotaanko teidän kunnassanne maksutonta liikuntaneuvontaa? Katso www.liikuntaneuvonta.fi
Kuvassa mies ja kaksi naista luistelevat järven jäälle auratulla luisteluradalla aurinkoisella säällä.

Työpaikka, joka rohkaisee liikkumaan, viestii välittämisestä. Hyvinvointi ei silloin ole vain työajan asia, vaan osa elämää, ja sen vaikutus näkyy myös työssä.

Vapaa-ajan liikunta on enemmän kuin yksilön valinta – se on mahdollisuus, jonka organisaatio voi tehdä helpommaksi.