Työmatkaliikkuminen ansaitsee enemmän huomiota työpaikoilla
Työmatka jää helposti työhyvinvointikeskustelussa katveeseen. Se ei ole varsinaisesti työaikaa, mutta ei myöskään vapaa-aikaa. Silti juuri siinä kohtaa arkea piilee yksi merkittävä mahdollisuus liikkumisen lisäämiseen, kun kulkee työmatkat kävellen tai pyöräillen. Usein tämä voi tapahtua ilman, että työntekijän tarvitsee tehdä suuria muutoksia arkeensa.
Keväällä julkaistu Henkilöstöliikunnan barometri 2025 piirtää kiinnostavan kuvan siitä, miten työmatkaliikkumista tuetaan työpaikoilla. Yhteenvetona voidaan todeta, että liikkumista tuetaan jo varsin monipuolisesti, mutta painopiste on selvästi muualla kuin työmatkoissa.
Työmatka jää sivurooliin
Barometrin mukaan työmatkaliikkumiseen kohdistuvat tukimuodot ovat harvinaisempia kuin työpäivän aikaisen liikkumisen tai vapaa-ajan liikunnan tukeminen. Kun tarkastellaan konkreettisia keinoja, työmatkaan liittyvät ratkaisut sijoittuvat listan häntäpäähän. Harvinaisimpia ovat esimerkiksi työasiapyörät, joukkoliikenteen työsuhdematkalippu sekä kaupunkipyöräpalvelut työpaikan läheisyydessä.
Samaan aikaan tiedetään, että juuri työmatka on monelle helppo paikka lisätä liikettä arkeen. Se ei vaadi erillistä aikaa eikä erityistä päätöstä “lähteä liikkumaan”. Silti työpaikkojen keinovalikoimassa se jää usein muiden toimenpiteiden varjoon.
Tilat ja edut madaltavat työmatkaliikkumisen kynnystä
Yksi barometrin ehkä kiinnostavimmista havainnoista liittyy suihku- ja pukutiloihin. Peräti 73 prosenttia työnantajista tarjoaa ne henkilöstön käyttöön.
Suihku- ja pukutilat tukevat merkittävästi työmatkaliikkumista, mutta niitä ei ole työpaikoilla rakennettu yksinomaan tätä tarkoitusta varten. Työpaikoilla on suihku- ja pukutiloja, koska työn luonne voi edellyttää vaatteiden vaihtoa tai peseytymistä ja työturvallisuusmääräykset velvoittavat tarjoamaan siihen asianmukaiset tilat. Silti niiden merkitys on suuri, sillä ne madaltavat kynnystä tulla töihin kävellen tai pyörällä.
Tutkimuksen mukaan työsuhdepolkupyöräetu on noussut viime vuosina yhdeksi tunnetuimmista työmatkaliikkumisen tukimuodoista. Noin 40 prosenttia työnantajista tarjosi sitä vuonna 2025. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin hyvä huomioida, että aineisto on kerätty ennen hallituksen päätöstä poistaa etu verovapauden piiristä vuoden 2026 alusta.
Tulevat vuodet näyttävät, heikentääkö muutos edun houkuttelevuutta vai löydetäänkö työpaikoilla uusia tapoja pitää työsuhdepyörä osana henkilöstöetuja. Jos sen suosio romahtaa, työmatkaliikkumisen tukemiseen voi syntyä aukko, ellei tilalle kehitetä muita keinoja.
Kyse ei ole haluttomuudesta vaan arjen realiteeteista
Barometrin tulokset haastavat myös yhden sitkeän oletuksen. Liikkumattomuus ei useimmiten johdu työntekijän haluttomuudesta liikkua, vaan arjen yhteensopimattomuudesta. Keskeisimmät syyt tukimuotojen hyödyntämättömyydelle liittyvät siihen, ettei tarjottu tuki sovi omaan aikatauluun, se ei tunnu omalta tai työ kuormittaa liikaa.
Sama pätee työmatkaliikkumiseen. Jos matka koetaan liian pitkäksi, hankalaksi tai ajallisesti kireäksi, yksittäinen etu ei ratkaise tilannetta. Kyse ei ole pelkästään kannustimista, vaan siitä, miten työ, liikkuminen ja arki kokonaisuutena asettuvat yhteen.
Henkilöstöliikunnan barometri nostaa esille, että työpaikoilla kannattaa panostaa sellaisiin liikunnallisiin ratkaisuihin, jotka kiinnittyvät tavallisiin arjen rakenteisiin. Liikkumisen tulisi näkyä mm. työhyvinvoinnin suunnitelmissa, johtamisessa ja esihenkilötyössä. Ja kun henkilöstöä kuullaan ratkaisujen suunnittelussa, tuki ei jää irrallisiksi eduiksi, vaan se vastaa paremmin työntekijöiden erilaisiin tarpeisiin.
Panostus kestävään työmatkaliikkumiseen voi lisätä hyvinvointia arjessa
Henkilöstöliikunnan barometri osoittaa, että työpaikoilla tehdään paljon oikeita asioita liikkumisen edistämiseksi. Samalla se paljastaa aukon: työmatkaliikkuminen ei vielä ole samalla tavalla huomion kohteena kuin monet muut liikkumista edistävä toimenpiteet työpaikolla. Ja juuri siksi se on kiinnostava. Työmatka on arjen toistuva hetki, joka koskettaa suurta osaa työntekijöistä.
Kun työpaikoilla tunnistetaan työmatkan merkitys paremmin, voidaan tukea sellaista liikkumista, joka on monelle realistista juuri siksi, että se on osa tavallista arkipäivää. Siksi työpaikoilla kannattaa tukea omin lihasvoimin tehtävää työmatkaliikkumista nykyistä määrätietoisemmin.
Lue lisää työmatkaliikkumisen edistämisestä >
Teksti:
Tanja Onatsu
työmatkaliikkumisen asiantuntija, Liikkuva aikuinen
Päivitetty 3.8.2026