Lisää liikuntaa vai parempi työpäivä?

Yleinen

Liikkuminen parantaa työkykyä, palautumista, ajattelua ja oppimista. Saadaanko nämä hyödyt talteen tarjoamalla työpaikalla lisää liikuntaa vai rakentamalla työpäivä, johon liike ja palautuminen sisältyvät?

Liikuntatarjonnalla henkilöstölle hyvää

Työpaikoilla tunnetaan liikkumisen hyvää tekevät vaikutukset ja liikuntaetujen tarjoamisesta on tullut maan tapa. Suurin osa työpaikoista kannustaa henkilöstöään liikkumaan ja tarjoaa tyypillisimmin vapaa-ajalla käytettäviä liikuntaetuja. Oikein hyvä, sillä tämä saa jo paljon liikettä aikaiseksi.

Ongelmana on, että tämän liikuntainvestoinnin vaikutuksia ei kuitenkaan yleensä tiedetä tai vaikutukset eivät välttämättä kanna työpäivään asti. Lisäksi tarjotut edut usein kohdentuvat heikosti työkykyriskissä oleville ja juuri heille, jotka eduista eniten hyötyisivät.

Mitä liikunnalla halutaan ratkaista?

Liikunta on hyvä, suosittu ja terveellinen valinta henkilöstöeduksi. Työpaikoilla ja työelämässä etsitään kuitenkin ratkaisuja työkyvyn heikkenemiseen, lisääntyneen kuormituksen hallintaan ja tuottavuuden paineisiin. Ratkeavatko nämä ongelmat lisäämällä liikuntaa samaan tapaan kuin aiemminkin?

Vai pitäisikö liikuntaa muotoilla siten, että se entistä enemmän lisäisi työkykyä, vireyttä ja parantaisi työsuoritusta? Tehdä jotakin toisin? Tutkimuksethan osoittavat vankasti sen, että fyysisellä aktiivisuudella on suora yhteys työn tekemisen edellytyksiin, kuten palautumiseen ja aivojen toimintaan.

Vähäiset voimavarat heikentävät osallistumista

Henkilöstön liikkumista voi lisätä kannustamalla kulkemaan työmatkoja kävellen ja pyöräillen sekä mahdollistamalla liikkumista työpäivän aikana ja vapaa-ajalla.

Työpaikkojen mahdollistamaan ja vapaa-ajalle kohdentuvaan liikuntatarjontaan osallistuvat eniten liikunnalliset ihmiset, joilla on aikaa ja voimavaroja liikkumiseen. Ne työntekijät, jotka eivät työnantajan tarjontaan tartu kertovat, että liikuntatarjonta ei tunnu itselle sopivalta, työ kuormittaa, eikä heillä jää voimavaroja liikkua. Tai heidän elämäntilanteensa taikka aikataulut eivät mahdollista osallistumista. 

Jo pienistäkin palasista voi syntyä suuri vaikutus

Liikkumista ajatellaan usein treenin kokoisissa ajanjaksoissa, oli se sitten kuntosaliharjoittelua, juoksulenkki tai padelpeli. Mutta pienempikin minuuttimäärä ja intensiteetti tekee jo hyvää ja vaikuttaa myönteisesti työsuoritukseen.

Jos toimintatavat edellyttävät paikallaanoloa ja yhtäjaksoista suorittamista, ei vapaa-ajalle sijoittuva satunnainen liikuntahetki kokonaisuutta pelasta. Tämän vuoksi työpaikan arki voi tarjota tähän ratkaisun. Tällöin iikkuminen kuuluu työn lomaan sopivina paloina ja se huomioidaan työpaikoilla esimerkiksi työaikojen ja työn järjestelyiden joustavuudessa.

Liike ja palautuminen osaksi työnteon arkea

Hyviä esimerkkejä työpäivään ajoittuvista ja työteon lomaan sijoitettavista ratkaisuista ovat esimerkiksi liikunnalliset ja palauttavat tauot, joihin saa käyttää aikaa muutamia minuutteja. Tai aktiivisuutta lisäävät työtavat, kuten mahdollisuus liikkua kokousten yhteydessä. 

Henkilöstön toiveiden ja tarpeiden kuuleminen on tärkeää, sillä sen avulla löydetään yhteisesti sovitut ja motivoivat liikunnalliset ratkaisut. Kun työnteon arki, työpäivän rytmi, erilaiset työn käytännöt ja johtamisen tavat mahdollistavat liikkeen ja palautumisen, niistä tulee osa normaalia toimintaa.

Erilaiset työt kuormittavat eri tavoin, joten kaikissa töissä ei tarvita lisää liikettä. Esimerkiksi fyysisesti kuormittavassa työssä on tarve palautumiselle. Arjen todellisuus saadaan selville esimerkiksi henkilöstökyselyillä tai työterveys- ja työsuojeluyhteistyöllä. Tutustu valmiiseen henkilöstökyselypohjaan >

Liikunnallinen toimintakulttuuri rakentuu

Liikkumisen, palautumisen ja hyvinvointiasioiden puheeksi ottaminen on jo askel eteenpäin, vaikka organisaatiossa ei olisikaan mahdollista lähteä muita uudistuksia toteuttamaan. On tärkeää, että esihenkilöt ja johto pitävät liikkumista, palautumista ja hyvinvointia esillä työpaikalla siinä missä muitakin työtekoon liittyviä aiheita. Aina voi esimerkiksi kysyä, miten menee.

Kun liikkuminen ja palautuminen ovat osa työn arkea ja työpäivää, näkyvät vaikutukset työsuorituksessa ja hyvinvoinnissa.

Tarpeiden ja toiveiden pohjalta yhdessä laadittu suunnitelma lisää osumatarkkuutta. Kun suunnitelmaa lähdetään työstämään, se kannattaa rakentaa osaksi organisaation jo olemassa olevaa suunnitelmaa, kuten työhyvinvoinnin johtamisen kokonaisuutta tai henkilöstöjohtamisen tai työkykyjohtamisen suunnitelmaa.

Kun liikkuminen ja palautuminen ovat osa työn arkea ja työpäivää, näkyvät vaikutukset työsuorituksessa ja hyvinvoinnissa. Lopputuloksena syntyy työhyvinvoinnin seuraava kehitysharppaus, joka näkyy myös tuloksessa.

Teksti:

Miia Malvela
kehittämispäällikkö, Liikkuva aikuinen

Päivitetty 6.8.2026