Henkilöstöetu vai tuottavuusteko? Henkilöstöliikunnassa käyttämätöntä potentiaalia

Uutiset, Yleinen

Työntekijät voisivat liikkua enemmän, jos henkilöstöliikunnan tarjonta kohdentuisi heille paremmin. Työnantajat panostavat henkilöstön liikkumiseen keskimäärin 487 euroa vuodessa henkilöä kohden, mutta harva seuraa investoinnin vaikutuksia. Henkilöstöliikunnan keskeinen haaste eivät ole eurot, vaan niiden kohdentuminen. Liikkuminen tuottaa tulosta vasta, kun se on osa työhyvinvoinnin kokonaisuutta ja työn arkea.

Tuoreen Henkilöstöliikunnan barometrin mukaan jopa 70 prosenttia palkansaajista voisi liikkua enemmän, jos työpaikan henkilöstöliikunta sopisi paremmin heidän arkeensa. Rahallisen liikuntaedun lisäksi palkansaajia motivoi liikkuminen yhdessä työkavereiden kanssa, yhteisöllisyys ja vaikutusmahdollisuudet henkilöstöliikunnan toteutustapoihin.

Palkansaajista reilu puolet (56 %) käyttää työnantajan tarjoamaa henkilöstöliikuntaa säännöllisesti tai satunnaisesti. Käyttämättömyyden syyt liittyvät arkeen: aikatauluihin, työn kuormittavuuteen, elämäntilanteeseen ja siihen, ettei tarjonta tunnu omalta. Kyse ei ole liikkumismotivaation puutteesta, vaan tarjottujen keinojen sopivuudesta. Nämä tulokset osoittavat, että henkilöstöliikunnan tulisi olla osallistavampaa ja sen pitäisi kiinnittyä paremmin työn arkeen.

Panostukset kasvussa

Työnantajien satsaukset henkilöstön liikkumiseen ovat tuplaantuneet viidessä vuodessa 247 eurosta (2021) 487 euroon työntekijää kohden vuodessa. Suurimmat panostukset tehdään palvelualoilla (687 euroa) ja pienimmät julkisella sektorilla (241 euroa). Arvio sisältää rahallisen liikuntaedun sekä muun henkilöstöliikuntaan käytetyn rahan. Kasvaneet panostukset kertovat esimerkiksi siitä, että työnantajat arvostavat liikkumista ja haluavat henkilöstölleen hyvää.

Panostusten kasvusta huolimatta vain neljännes (25 %) työnantajista seuraa tai arvioi henkilöstöliikunnan vaikutuksia. Seuranta kohdistuu tyypillisimmin sairauspoissaoloihin ja jonkin verran myös palautteisiin ja työhyvinvointikyselyihin.

Työnantajien yleisimmät tavat tukea henkilöstön liikkumista ovat rahallinen liikuntaetu (75 %), pukuhuoneet ja suihkutilat (73 %), tilat ja välineet (53 %) sekä kampanjat (52 %).

Miten liikkumisen hyödyt käyttöön?

Liikkuminen muun muassa parantaa kognitiivista toimintaa, kohentaa mielen hyvinvointia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Nämä hyödyt tiedetään, mutta silti henkilöstöliikunta käytännössä tarkoittaa usein rahallista etua, joka kohdentuu vapaa-ajalle ja on helposti hallinnoitava. Miten henkilöstöliikunta muuttuisi parhaiten työkyvyksi, kilpailukyvyksi ja keinoksi lisätä voimavaroja ja työn sujumista?

Suunta on hyvä, sillä työnantajista 63 prosenttia vastasi, että fyysisen aktiivisuuden edistäminen on osa työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Noin puolet työnantajista kertoi, että liikkuminen on mukana myös johdon palavereissa ja päätöksenteossa, henkilöstöpalavereissa sekä kuuluu myös esihenkilöiden vastuualueisiin. Palkansaajien kokemukset eivät ole aivan yhtä myönteisiä työnantajien arvioiden kanssa, ja tieto henkilöstöliikunnasta tavoittaa vain noin puolet palkansaajista.

Ero näkyy myös arjen kokemuksissa. Esimerkiksi 75 prosenttia työnantajista kertoo huomioineensa istumisen vähentämisen, mutta vain 45 prosenttia istumatyötä tekevistä tunnistaa tämän omassa työssään. Etätyössä ja fyysisesti kuormittavassa työssä liikunnalliset ratkaisut ovat vielä harvemmin käytössä.

Myös työterveyshuollon rooli jää vajaaksi: vaikka puolet työnantajista on sisällyttänyt liikkumisen työterveyspalveluihin, vain 34 prosenttia palkansaajista on saanut siihen liittyvää tukea. Tulokset kertovat, että työnantajien tavoittelemat liikunnalliset työhyvinvointiteot ja työntekijöiden arjen kokemus eivät vielä kohtaa riittävästi.

Etujen juhlaa vai työpaikan arkea?

Työpaikoilla on jo tehty paljon. Henkilöstöliikunnan barometrin keskeinen havainto on selvä: Seuraava askel ei ole lisätä uusia etuja, vaan varmistaa, että nykyiset ratkaisut toimivat työnteon arjessa ja sopivat työntekijöille.

Liikkuminen tukee työntekoa vasta, kun se on osa organisaation arkea ja toimintakulttuuria. Kun se kytketään tavoitteisiin, työhyvinvoinnin kokonaisuuteen, johtamiseen sekä työpäivän käytäntöihin ja kun henkilöstö osallistuu sen suunnitteluun, vaikutukset kohdistuvat suoraan työhön.

Hyvinvointia edistävä organisaatiokulttuuri voi olla työpaikalle merkittävä erottautumistekijä. Hyvinvoiva ja toimintakykyinen henkilöstö luo perustan tuottavuudelle, minkä vuoksi liikkumista ei pidä tarkastella vain yksittäisenä etuna, vaan strategisena keinona vahvistaa voimavaroja ja työn edellytyksiä. Tämä potentiaali on suomalaisilla työpaikoilla vielä pääosin hyödyntämättä.

Päivitetty 7.4.2026